Kestävä kehitys

Nälkä maailmassa kasvaa kolmatta vuotta peräkkäin

Nälän kasvun syyt

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) ja muiden virastojen tuore raport paljastaa, että nälkä maailmassa on lisääntynyt kolmatta vuotta peräkkäin ja koskettaa nyt 820,8 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti. Tätä hälyttävää kehityksen taantumista voidaan pitää seurauksena kahdesta päätekijästä:

• Konfliktit: Pitkittyneet konfliktit maissa, kuten Jemenissä, Afganistanissa, Syyriassa ja Somaliassa, ovat häirinneet ruoan tuotantoa ja jakelua, mikä on johtanut miljoonien ihmisten vakavaan ruokapulaan. Myös talouskriisit, kuten raakaöljyn hinnan lasku Etelä-Amerikassa ja Venezuelassa, ovat pahentaneet ruokaturvattomuutta.
• Ilmastonmuutos: Ilmastonmuutoksen aiheuttamat äärimmäiset sääilmiöt, kuten kuivuus ja tulvat, ovat tuhonneet maataloutta monissa maailman osissa, erityisesti Afrikassa. Afrikan sarvi, Länsi-Afrikka ja Eteläinen Afrikka ovat kärsineet vakavasti, mikä on vaikuttanut ruoan saatavuuteen ja elinkeinoihin.

Nälän seuraukset

Nälällä on vakavia seurauksia yksilöille ja yhteiskunnille:

• Aliravitsemus lapsilla: 151 miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta kärsii kasvun hidastumisesta aliravitsemuksen vuoksi, kun taas 50,5 miljoonaa kärsii laihtumisesta eli on vakavasti alipainoisia.
• Lihavuusparadoksi: Nälkä johtaa myös lihavuuden lisääntymiseen, erityisesti maissa, joissa tuore ruoka on kallista. Ihmiset saattavat turvautua runsaasti rasvaa ja sokeria sisältävien eineksien syömiseen, mikä johtaa aineenvaihdunnan muutoksiin, jotka edistävät painonnousua.
• Terveydelliset vaikutukset: Aliravitsemus voi heikentää immuunijärjestelmää ja lisätä alttiutta sairauksille. Lihavuus, joka johtuu ”pidot tai nälänhätä” -tyyppisestä syömistavasta, voi johtaa kroonisiin terveysongelmiin, kuten diabetekseen.

Nälän torjuminen maailmassa

Nälän kasvavan trendin hillitsemiseksi raportissa korostetaan seuraavien toimien tarvetta:

• Konfliktien lopettaminen: Meneillään olevien konfliktien ratkaiseminen ja rauhan edistäminen ovat ratkaisevan tärkeitä ruoan turvallisuuden palauttamiseksi kärsineillä alueilla.
• Ilmastonmuutoksen hillitseminen: Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja investoinnit ilmastonmuutokseen sopeutumistoimiin voivat auttaa ehkäisemään äärimmäisiä sääilmiöitä ja suojelemaan ruoan tuotantoa.
• Resilienssin rakentaminen: Valtioiden resilienssin parantaminen luonnonkatastrofeja, kuten tulvia ja kuivuutta, vastaan voi minimoida niiden vaikutukset ruoan turvallisuuteen.
• Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen: Köyhyyden ja tuloerojen vähentäminen, jotka vaikuttavat ruokaturvattomuuteen, on olennaista kestäville ratkaisuille.
• Kestävät ruokajärjestelmät: Kestävien maatalouskäytäntöjen ja elintarvikkeiden jakelujärjestelmien edistäminen voi lisätä ruoan saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta erityisesti haavoittuvissa yhteisöissä.

Haasteet ja tulevaisuus

Nälän poistaminen maailmasta on monimutkainen haaste, joka edellyttää hallitusten, kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan yhteisiä ponnisteluja. COVID-19-pandemia on pahentanut ruokaturvattomuutta entisestään ja korostanut joustavien ruokajärjestelmien ja sosiaalisen turvaverkon tarvetta.

Jos nykyinen suuntaus jatkuu, Yhdistyneet kansakunnat ei saavuta toista kestävän kehityksen tavoitettaan, jonka tarkoituksena on poistaa nälkä ja parantaa ravitsemusta vuoteen 2030 mennessä. Raportin kirjoittajat varoittavat, että ”merkittävää työtä” tarvitaan sen varmistamiseksi, että ”ketään ei jätetä jälkeen” taistelussa nälkää vastaan.