Kadonnut kaupunki

Monumentaalisen katedraalin löytö keskiaikaisesta Nubiasta

Vanha Dongolan kadonnut kaupunki

Pohjois-Sudanin sydämessä, muinaisen nubialaisen Makurian kuningaskunnan jäännösten keskellä, arkeologit ovat kaivaneet esiin valtavan katedraalin rauniot, joka oli aikoinaan todiste alueen rikkaasta kristillisestä perinnöstä. Tämä Varsovan yliopiston Puolan Välimeren arkeologian keskuksen tiimin tekemä poikkeuksellinen löytö valaisee uudestaan tämän arvoituksellisen kuningaskunnan unohdettua historiaa.

Kristillisen vallan majesteettinen keskus

Makurian pääkaupungin, Vanhan Dongolan, maanalaisen linnoituksen sisällä sijaitsevan katedraalin uskotaan olleen suurin koskaan löytynyt kirkko Nubiasta. Sen vaikuttava rakenne, joka on 26 metriä leveä ja yhtä korkea kuin kolmikerroksinen rakennus, kertoo kristinuskon suuruudesta ja vaikutuksesta Makuriassa.

Katedraalin apsis, rakennuksen pyhin osa, oli koristeltu eloisilla freskoilla, joiden uskotaan kuvaavan kahtaatoista apostolia. Nämä hienot maalaukset, jotka ovat peräisin 900- tai 1000-luvun alusta, tarjoavat vilauksen nubialaisten uskonnolliseen intoon ja taiteelliseen taitoon.

Yhtäläisyyksiä Faraksen kanssa

Aivan katedraalin apsidin itäpuolelta arkeologit löysivät suuren haudan kupolin. Mielenkiintoista kyllä, tämän kompleksin pohjapiirustus muistuttaa Faraksen katedraalia, toista merkittävää nubialaiskaupunkia, joka sijaitsee lähellä Sudanin ja Egyptin nykyistä rajaa. Vasta löydetyn kompleksin kupoli on kuitenkin huomattavasti suurempi, halkaisijaltaan 7,3 metriä verrattuna Faraksen vain 1,5 metriin.

Arkkipiispan hauta

Faraksesta löydetyn, Faraksen piispa Joanneselle kuuluneen samankaltaisen haudan perusteella arkeologit päättelevät, että Vanhan Dongolan hauta saattaa olla jonkun arkkipiispan viimeinen leposija. Tämä korostaisi entisestään katedraalin merkitystä ja suuruutta sekä sen roolia uskonnollisena auktoriteettina Makuriassa.

Makurian kuningaskunta

Makuria oli mahtava voima alueella 600-luvulta 1400-luvulle jKr. Sen pääkaupunki Vanha Dongola, joka sijaitsi strategisesti Niilin varrella, kukoisti merkittävänä kaupunkikeskuksena. Kaupungin asukkaat käyttivät nerokkaasti vesirattaita maanviljelyn kasteluun, mikä elätti kukoistavan väestön.

Makurian strateginen sijainti mahdollisti diplomaattisuhteet naapurivaltoihin, mukaan lukien muslimivaltio Egyptiin, Bysanttiin ja Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan. Huolimatta läheisyydestään muslimivaltioihin Makuria ylläpiti rauhanomaista rinnakkaiseloa naapureidensa kanssa, turvasi ohikulkevien muslimien suojelun ja salli heidän harjoittaa uskontoaan moskeijassa Vanhassa Dongolassa.

Unohdettu perintö

Kuten ajan myötä kadonnut satukirjan kuningaskunta, Makurian loisto on himmennyt unohduksiin. Vanhan Dongolan rauniot, mukaan lukien vastalöydetty katedraali, tarjoavat kuitenkin houkuttelevia vilauksia sen unohdetusta suuruudesta. Huippukaudellaan Makuria kilpaili Espanjan ja Ranskan yhteispinta-alalla, ja Vanha Dongola saavutti väkiluvun, joka vastasi nykyisen Pariisin väkilukua.

Valtaistuin ja muita aarteita

Vanha Dongola kätkee sisäänsä monia muita arkeologisia aarteita. Valtaistuin, kuninkaallinen rakennus, joka myöhemmin muutettiin moskeijaksi, on todiste kaupungin arkkitehtonisista taidoista. Kaivauksissa on paljastettu myös valtion ja kirkon virkamiesten upeita huviloita, jotka vihjaavat kaupungin hienostuneisuudesta ja vauraudesta.

Kaupunki oli koristeltu kymmenillä kirkoilla, joiden sisätilat oli koristeltu monimutkaisilla freskoilla. Monet näistä freskoista on säilytetty huolellisesti, ja ne ovat nykyään esillä Sudanin kansallismuseossa Khartumissa. Vanha Dongola on myös kuuluisa ainutlaatuisista mehiläispesämäisistä islamilaisista haudoistaan, jotka rakennettiin sen jälkeen, kun Egyptin mamelukit valloittivat alueen 1300-luvun alussa.

Konservointi ja restaurointi

Tutkijat työskentelevät ahkerasti taiteen konservoinnin ja restauroinnin tiimin kanssa suojellakseen katedraalin arvokkaita maalauksia. Heikentynyttä seinälaastia vahvistetaan, ja lian ja suolakerrostumia poistetaan huolellisesti uusien vaurioiden estämiseksi. Kun suojakatto on pystytetty, lopullinen konservointi voidaan aloittaa, mikä varmistaa näiden korvaamattomien taideaarteiden säilymisen tuleville sukupolville.

Kadonneen kaupungin löytäminen

Egyptissä muinaismuistoministeriölle työskentelevät arkeologit ovat tehneet mullistavan löydön, kun he ovat kaivaneet esiin aiemmin tuntemattoman rauniojoukon vain muutaman sadan metrin päässä muinaisesta egyptiläisestä Abydoksen pääkaupungista. Tällä merkittävällä löydöllä on potentiaalia valottaa uusia puolia yhden maailman vanhimmista ja vaikutusvaltaisimmista sivilisaatioista.

Kuolleiden kaupunki

Rauniot, joiden uskotaan olevan noin 7000 vuotta vanhoja, käsittävät muinaisten majojen perustuksia, keramiikanpalasia, kivityökaluja ja 15 suurta hautaa. Näiden hautojen koko ja suuruus viittaavat siihen, että ne ovat saattaneet olla kaupungin eliitin viimeinen leposija.

Alustavat havainnot viittaavat siihen, että paikka voisi olla ensimmäisen dynastian ajalta Etelä-Sohagin maakunnasta. Vaikka ne eivät olekaan yhtä näyttäviä kuin faarao Khufun suuri pyramidi, näiden hautojen suuri koko verrattuna muihin aiemmin Abydoksesta löydettyihin hautoihin viittaa haudattujen henkilöiden merkitykseen.

Kukoistava metropoli

Asiantuntijat uskovat, että vastalöytyneet rauniot ovat saattaneet olla osa Abydosta tai erillinen asutus, joka myöhemmin liitettiin pääkaupunkiin. Paikan sijainti lähellä kaupungin keskeistä temppeliä ja keramiikan ja kivityökalujen kaltaisten esineiden esiintyminen viittaavat siihen, että se oli aikoinaan kukoistava yhteisö.

Yksi teoria on, että paikka oli korkean tason virkamiesten koti, jotka valvoivat Abydoksen kuninkaallisten hautojen rakentamista. Nämä virkamiehet ovat saattaneet päättää rakentaa omat hienostuneet hautansa kaupungin laitamille彰显 niiden yhteiskunnallista asemaa.

Lisätietoja

Rauniot sijaitsevat noin mailin päässä nekropolista, jossa on kuninkaallisia hautoja predynastiselta kaudelta.

Jotkut löydetyistä haudoista ovat suurempia kuin Abydoksesta ensimmäiseltä dynastialta peräisin olevat kuninkaalliset haudat.

Egyptologit uskovat, että rauniot ovat saattaneet olla Abydoksen kaupunki tai pääkaupunki egyptiläisen historian aivan alkuvaiheessa.

Abydoksen kuninkaallisten hautojen rakentamista valvoneet korkean tason virkamiehet ovat saattaneet asua vastalöytyneissä raunioissa.

Paikalta löydetyt esineet voisivat valottaa kaupungin majesteettisten hautojen rakentaneita työntekijöitä.

Valtava katedraali löytyi keskiaikaisesta Nubiasta