Suomen perustulokokeilu: Koekaniini tulevaisuudelle ilman työtä
Suomen rohkea kokeilu
Suomi on aloittanut kunnianhimoisen yhteiskunnallisen kokeilun: se tarjoaa yleisen perustulon (UBI) 2 000 työttömälle 25–58-vuotiaalle kansalaiselle. Tammikuusta 2023 alkaen nämä henkilöt saavat 560 euron (noin 594 dollarin) kuukausittaisen perussumman riippumatta heidän työllisyystilanteestaan.
Perustelut ja tavoitteet
Suomen hallitus pyrkii arvioimaan UBI:n vaikutusta työllisyyteen ja sosiaaliturvaan. Se toivoo selvittävänsä, voiko perustulo vähentää köyhyyttä, parantaa hyvinvointia ja mahdollisesti uudistaa maan sosiaaliturvajärjestelmää. Kokeiluohjelma kestää kaksi vuotta, ja sen saajien tuloksia verrataan verrokkiryhmään.
Historiallinen konteksti ja kansainväliset vertailut
Yleisen tulon käsite ei ole uusi. Sen kannattajat jäljittävät sen alkuperän valistusajan. 1970-luvulla Kanadan Dauphinissa, Manitobassa tehty ”Mincome” -koe tarjosi taatun tulon 30 %:lle kaupungin asukkaista. Tulokset osoittivat myönteisiä vaikutuksia, mukaan lukien onnettomuuksien ja sairaalahoitojen väheneminen sekä kouluun osallistumisen lisääntyminen.
Suomen kokeilu on ainutlaatuinen mittakaavassaan ja kestossaan. Vain harvat muut maat ovat kokeilleet UBI-käsitteitä, ja useimmat kokeet ovat olleet pieniä ja lyhytaikaisia. UBI:n kasvava suosio ehdottajien keskuudessa, jotka väittävät sen voivan lieventää automatisoinnin aiheuttamaa työpaikkojen menetystä, lisää kuitenkin kiinnostusta laajamittaisiin kokeiluihin.
Hyödyt ja huolet
UBI:n kannattajat väittävät, että se voi vähentää köyhyyttä, parantaa terveystuloksia ja lisätä koulutustasoa. Tarjoamalla taloudellisen turvaverkon UBI voisi antaa yksilöille mahdollisuuden hankkia koulutusta, perustaa yrityksiä tai huolehtia perheenjäsenistä pelkäämättä tulojensa menettämistä.
Vastustajat kuitenkin ilmaisevat huolensa työmotivaatioon mahdollisesti kohdistuvista vaikutuksista ja UBI:n käyttöönoton kustannuksista laajassa mittakaavassa. Kriitikot väittävät, että UBI voisi lannistaa ihmisiä hakemasta työtä, mikä johtaisi työvoiman vähenemiseen. Lisäksi UBI-ohjelman rahoittaminen voisi edellyttää huomattavia veronkorotuksia tai leikkauksia muihin sosiaaliohjelmiin.
Suomen ainutlaatuinen lähestymistapa
Suomen kokeilu eroaa aiemmista UBI-kokeiluista useilla tavoilla. Ensinnäkin se on tähän mennessä suurin ja pisimpään jatkunut koe. Toiseksi UBI-maksut korvaavat osan nykyisistä sosiaalietuuksista, mikä varmistaa, että ohjelma ei pelkästään tarjoa lisätuloja niille, jotka jo saavat valtiontukea.
Vaikutukset työn tulevaisuuteen
Koska automaatio ja teknologinen kehitys häiritsevät edelleen työmarkkinoita, UBI on saamassa jalansijaa mahdollisena ratkaisuna laaja-alaiseen työpaikkojen menetykseen. Suomen kokeilu voisi antaa arvokasta tietoa UBI:n toteutettavuudesta ja tehokkuudesta työn muuttuvan luonteen käsittelyssä.
Joukkorahoitetut UBI-ohjelmat
Vaikka UBI:n laajamittainen toteutus on edelleen kaukainen näkymä monissa maissa, UBI-konseptia haluavat yksilöt voivat hakea joukkorahoitettuihin perustulo-ohjelmiin. Nämä ohjelmat tarjoavat pieniä kuukausittaisia apurahoja rajallisen määrän osallistujia, mikä antaa vilauksen UBI:n mahdollisista eduista ja haasteista.
Johtopäätös
Suomen yleisen perustulon kokeilu on rohkea ja innovatiivinen lähestymistapa työttömyyden ja köyhyyden haasteisiin nopeasti muuttuvassa maailmassa. Kokeilun tuloksia seuraavat tarkasti päättäjät ja tutkijat ympäri maailmaa, koska ne voivat antaa arvokasta tietoa UBI:n mahdollisista eduista ja haasteista tulevana sosiaalisena turvaverkkona.
