Kono Yasui: Naisten esteiden rikkominen japanilaisessa tieteessä
Varhainen elämä ja koulutus
Vuonna 1870 syntynyt Kono Yasui kasvoi kannustavassa ympäristössä, joka rohkaisi hänen älyllistä uteliaisuuttaan. Hänen vanhempansa juurruttivat häneen uskon, että hän oli miesten veroinen, ja hän menestyi opinnoissaan. Huolimatta Japanin tuolloin tytöille tarjoamista rajoitetuista koulutusmahdollisuuksista Yasui löysi tapoja toteuttaa intohimoaan tiedettä kohtaan. Hän opiskeli Kagawan prefektuurin normaalikoulussa ja sitten Tokion naisten korkeammassa normaalikoulussa (TWHNS), josta hänestä tuli ensimmäinen nainen, joka julkaisi artikkelin japanilaisessa tiedelehdessä.
Tieteellinen tutkimus
TWHNS:stä valmistuttuaan Yasui aloitti oman tutkimuksensa kasvisolutieteessä. Hän suoritti uraauurtavia tutkimuksia vesisaniaisten elinkaaresta ja julkaisi tuloksensa arvostetuissa kansainvälisissä lehdissä. Huolimatta siitä, että hän naisena tieteen parissa kohtasi epäluuloa ja syrjintää, Yasui sinnitteli ja teki merkittävän panoksen alalle. Hän löysi kuusi muinaista kasvilajia, mukaan lukien mammuttipetäjän lajin.
Haasteet ja kompromissit
Yasuin polku naistieteilijänä ei ollut ilman haasteita. Hänen täytyi voittaa syvälle juurtuneet kulttuuriset oletukset siitä, että naiset eivät kykene tieteelliseen menestykseen. Saadakseen tukea ulkomailla opiskeluunsa hän suostui lisäämään ”kotitaloustutkimuksen” tutkimusalueeseensa ja pysymään naimattomana. Nämä kompromissit heijastivat ajan sukupuolirooleja, mutta Yasui kieltäytyi antamasta niiden määritellä itseään.
Tohtorin tutkinto ja ura
Vuonna 1927 Tokion keisarillinen yliopisto myönsi Yasuille tohtorin tutkinnon tieteessä, mikä teki hänestä ensimmäisen japanilaisen naisen, joka sai tohtorin tutkinnon tällä alalla. Hän jatkoi tutkimuksiaan ja opetustaan TWHNS:ssä, jossa hänestä tuli arvostettu professori. Yasui ajoi naisten korkeakoulutusta ja näytteli avainroolia TWHNS:n perustamisessa naisten kansalliseksi tutkimusyliopistoksi.
Kahtiajakautuneisuus ja perintö
Yasuin näkemykset siitä, miten saavuttaa sukupuolten tasa-arvo, olivat monimutkaisia. Vaikka hän kampanjoi naiskeskeisten tutkimuslaitosten puolesta, hän hylkäsi pelkästään naisille tarkoitettujen tieteellisten yhdistysten ajatuksen. Hän uskoi, että tällaiset ryhmät vahvistivat käsitystä siitä, että naisten työ oli alempiarvoista. Yasuin kahtiajakautuneisuuteen vaikuttivat todennäköisesti hänen omat kokemuksensa, joissa hän oli saavuttanut menestystä hylkäämällä perinteiset japanilaiset normit naisille.
Huolimatta ristiriitaisista ajatuksistaan, Yasuin perintö on naisten voimaannuttamista tieteessä. Hän raivasi tietä sekä tutkimuksessa että opetuksessa inspiroiden tulevia naistieteilijöiden sukupolvia. Hänen panoksensa kasvisolutieteen alalla ja pyrkimyksensä edistää naisten koulutusta loivat tietä osallistavammalle ja oikeudenmukaisemmalle tiedeyhteisölle Japanissa.
